Mitä? …nämä kirjat ovat

Tällä sivulla kerron kirjojeni tarinat.

Yksittäisten kirjojen takakansiesittelyt ovat täällä.

Luettelo kaikista julkaisuistani on täällä.

Laura-kirjat

Osaksi luustosairauteni vuoksi minusta varmaan tuli kirjailija. Minulle on luettu paljon ääneen, ja opin nuorena itsekin huvittamaan itse itseäni lukemalla. Pian aloin kokeilla myös kirjoittamista: kirjoitin runoja, kertomuksia, äänitin kasetille omia kuunnelmia ja ”radio-ohjelmia”, piirtäessäni keksin kuvaan liittyvää tarinaa, ja barbie-leikeissäkin nukkeni oli yleensä jonkin kertomuksen sankaritar. 10-vuotiaana ehdoton kirjasuosikkini oli Anni Polvan Tiina-sarja, jota kopioivia ”kirjanalkuja” koetin saada aikaan, vaikkakin yleensä kyllästyin pari sivua kirjoitettuani.

12-vuotiaana aloin kuitenkin kirjoittaa kertomusta Laura-nimisestä tytöstä. Vaikka tarinassa oli runsaasti aineksia lukemistani tyttökirjoista, se oli kuitenkin sen verran omani, että en kyllästynytkään sen kirjoittamiseen yhden iltapäivän jälkeen. Lopulta vein kertomuksen vanhempieni luettavaksi, ja sitten veljeni näki Pirkka-lehdessä ilmoituksen nuorille tarkoitetusta Kontakti-kirjoituskilpailusta. Osallistuin siihen ja voitin oman sarjani. Silloin ilmestyi ensimmäinen kirjani Lauran syyslukukausi (1987). Kirjoitin sille vielä jatko-osan, Lauran kevätlukukausi (1988).

Laura-kirjat kertovat 12-vuotiaasta koulutytöstä, hänen perheestään ja ystävistään. Tapahtumat eivät ole järin suuria, mutta Lauran elämään ne kyllä antavat vaihtelua.

Laura-kirjat sopivat hyvin ala-asteikäisille, lisäksi niitä on luetettu myös suomea opiskelevilla ulkomaalaisilla.

Lauran syyslukukausi ja Lauran kevätlukukausi ovat saatavana sekä e-kirjoina että äänikirjoina.

Ylämaa-sarja

Olen rakastanut historiaa koko pienen ikäni — jaksoin väsymättä kuunnella isän ja äidin kertomuksia omasta lapsuudestaan, ja Maijaliisa Dieckmannin historialliset nuortenromaanit olivat minulle rakkaita, puhumattakaan ”aidoista” vanhoista kirjoista, kuten Alcottin Pikku naisista ja Montgomeryn Anna-sarjasta.

12-vuotiaana, siis samoihin aikoihin kun kirjoitin ensimmäistä kirjaani Lauran syyslukukausi, lueskelin isonveljeni vanhoja sarjakuvalehtiä, jotka oli tehty maailmankirjallisuuden klassikkoromaaneista. Kun luin Walter Scottin kirjasta Rob Roy tehtyä sarjakuvaa, minulta ”putosi se ruuvi joka muilla on löysällä”: ihastuin päätäpahkaa Skotlantiin, vaikka minun piti tarkistaa kartalta, missä moinen maa sijaitsee!

Aloin innoissani penkoa Skotlannin historiaa, erikoisesti 1700-luku, jolloin jakobiitit seikkailivat Skotlannissa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi lueskelin aluksi lähinnä suomennettuja romaaneja, joista erityisesti Dorothy K. Brosterin Kohtalon lintu teki minuun valtavan vaikutuksen. Sittemmin selailin tietokirjojakin.

Pari vuotta myöhemmin istuin kirjoituskoneeni ääreen — ja joku kertoi minulle tarinan, muuten en osaa sitä kuvata. Muutamassa illassa laitoin paperille kertomuksen 1600-luvun Skotlannissa, jossa nuoren naisen johtama sotajoukko taistelee Englannin diktaattorin Oliver Cromwellin sotilaita vastaan.

Tarjosin käsikirjoitusta useille kustantajille, mutta se tuli bumerangina takaisin yhä uudelleen ja uudelleen. Aika kului, mutta minä en luovuttanut: rakastin tarinaani ja ajattelin, etten voi olla maailman ainoa ihminen, joka ajattelee niin. Lopulta lähetin tekstin Kirjapajalle, joka oli julkaissut jo muutamia Hulluja luokkiani. Ja sieltä sain hyväksyvän vastauksen! Niinpä abiturienttikeväänäni 1993 ilmestyi kirja Ylämaan sudet.

Koska olin luottanut käsikirjoitukseeni, olin kirjoittanut sille jatkoa jo ennen kuin ensimmäistäkään osaa oli julkaistu. Niinpä sitten vuoden välein ilmestyivät romaanit Margaret, Ylämaan tyttö (1994) ja Ylämaan kapinalliset (1995).

Ylämaa-sarja kertoo erään skotlantilaisen suvun ja samalla koko maan vaiheista vuodesta 1653 vuoteen 1746. Kirjoissa on paljon rakkautta ja paljon seikkailua, mutta myös aikakauden politiikkaa. Kustantaja luokitteli sarjan nuortenkirjoiksi, mutta olen kuullut perheistä, joissa sitä lukevät tytär, äiti ja isoäiti.

Ylämaa-sarja on ilmestynyt 2020 e-kirjoina ja äänikirjoina Saga Egmontin kustantamana.

Lue tarkemmat kuvaukset kirjoista täältä.

Hullut luokat

Mennessäni 8. luokalle kouluun luokkaamme tuli uusi poika, joka jostakin syystä ihastui minuun ja osoitti sen välillä aika epämääräisellä tavalla. Kun minä ja ystäväni Minna Kulmala olimme häntä puolisen vuotta katselleet, Minna keksi: ”Kirjoitetaan siitä kirja!” Niin me teimme, ihan huviksemme. Sovimme etukäteen suurin piirtein, mitä seuraavassa luvussa tapahtuisi, ja sitten kirjoitimme tarinaa vuorotellen.

Huviksemme myös lähetimme käsikirjoituksen kustantajalle, ja — se julkaistiin! Koska tämä ensimmäinen Hullu luokka (1990) saavutti lukijoiden suosion, meiltä Minnan kanssa pyydettiin siihen jatkoa. Teimme yhdessä vielä toisen osan, Hullu luokka rakastuu (1991), mutta loput osat olen kirjoittanut yksin. Sarjan viimeinen osa Se on moro, hullu luokka! ilmestyi vuonna 2000.

Hullut luokat kertovat aivan tavallisesta suomalaisesta peruskoulun 8B-, myöhemmin 9B-luokasta, johon tulee uusi poika, Juha Loiva. Loiva on kävelevä energiapommi, joka kuluttaa loputtomasti aikaa ja vaivaa kehittääkseen nerokkaita lunttaussysteemejä (jotka tietenkään eivät toimi) tai innostaakseen muun luokan milloin mihinkin tempaukseen, jotka yleensä päättyvät joko puhutteluun rehtorin kansliassa tai ainakin vähintään jälki-istuntoon.

Alun perin oli tarkoitus, että tyttökolmikko Anna, Emilia ja Miina olisi Hullun luokan keskipiste. Jotenkin Loiva kuitenkin onnistui hurmaamaan lukijat, ja saamani palaute sekä henkilöhahmon mielenkiintoisuus saivat aikaan sen, että Loivasta tuli melkein sarjan päähenkilö — mutta vain melkein, sillä oikeasti päähenkilöinä on koko 9B. Tärkeintä on kuitenkin huumori: elämä ei ole niin kauhean vakava asia, ja Loivan kaltainen värikäs tyyppi ei tarvitse viinaa eikä huumeita elämäänsä piristämään. Nykypäivän lukijalle Hullu luokka on kurkistus 90-luvun maailmaan, jolloin kännykät olivat uusinta uutta eikä tietokoneista tiedetty juuri mitään.

Hullu luokka -sarja on ilmestynyt 2020 e-kirjoina ja äänikirjoina Saga Egmontin kustantamana. Kolme ensimmäistä osaa ilmestyi myös painettuina 2022 Saga Egmontin kustantamana, jatkoa saattaa seurata jos näitä myydään tarpeeksi.

Lue tarkemmat kuvaukset kirjoista täältä.

Betty-kirjat

Luin Annan nuoruusvuodet joskus 14-vuotiaana. Ensimmäisellä kerralla kirja ei kolahtanut, mutta kun näin myöhemmin Anna ystävämme -tv-sarjan, palasin kirjojen pariin. Ja olin haltioissani. Samaa vauhtia luin myös Runotyttö-sarjan. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sekä hänen muut teoksensa olin lukenut jo aiemmin.

Kirjoittavana ihmisenä aloin joskus teini-iässä naputella ”omaa versiota” näistä ihanista vanhanaikaisista tarinoista. Tarinani ovat kovasti paljon velkaa ainakin Montgomerylle ja Alcottille, enkä siksi ajatellut, että tekstiä voitaisiin julkaista kirjana. Mutta juuri siitä johtuen kirjoittamisesta tuli minulle suuri nautinto. Luomani yhteisö — Kuusikukkulan perhe, Glen Longin kylän väki, Edinburghin koululaispiirit — muodostuivat minulle pakopaikaksi arjen kiireistä.

Syntyneet kaksi ”tyttökirjaa” seikkailivat varastoissani toistakymmentä vuotta. Lopulta tulin paljastaneeksi kirjojen olemassaolon silloisen blogini lukijakunnalle, joka halusi lukea ne. Niinpä erään lukijan ehdotuksesta julkaisin kirjat Betty ja Betty maailmalla blogimuodossa jatkokertomuksena, luku päivässä.

Blogikirjat saivat kesällä 2008 yllättävän laajan ja innostuneen ystäväpiirin. Tarinan päättyessä tyttökirja-oikeaoppisesti kihlaukseen monet pyysivät minulta jatkoa. Olin aikanaan kirjoittanut sitä muutamia lukuja, mutta sitten tarina oli hyytynyt. Nyt päätin kirjoittaa Bettyn tarinan kolmannen osan loppuun. Tämän Betty oppii elämää -kirjan piti olla ehdottomasti viimeinen osa Bettyn seikkailuista. Vaan toisin kävi. Bettyn maailma oli minulle teini-iässä paikka, johon paeta, enkä malttanut luopua siitä.

Kun neljäs osa, Betty ja muutosten aika, oli ilmestynyt, asia oli selvä. Tietystikään en voinut jättää ensimmäistä maailmansotaa käsittelemättä, olihan Montgomeryn Kotikunnaan Rilla järisyttävimpiä lukukokemuksiani nuorena. Tein siis oman ”Rillani” nimellä Betty ja myrskyn vuodet.

Ajattelin tämän olevan ehdottomasti viimeinen Betty-kirja. Miten voisin kirjoittaa tyttökirjaa ajasta Suuren sodan jälkeen — se ei olisi mahdollista! Mutta ero Bettystä oli yhä liian raskas, ja lopulta annoin lukijoiden houkutuksille periksi. Vaikka olin ajatellut, etten koskaan tekisi ”montgomeryjä” ja ryhtyisi kirjoittamaan seuraavasta sukupolvesta, kuten Maud siirtyi Annasta tämän lapsiin, peruin puheeni.

Betty-sarjan jatkon — tai uuden sarjan alun — sankaritar on Koivurannan Grace, jonka seikkailuista on ilmestynyt jo toinenkin kirja, Maailma kutsuu, Grace. Bettyn maailma on laajentunut moneen suuntaan, sillä useana jouluna olen tarjonnut lukijoille tarinallisia joulupaketteja sarjan hahmojen seikkailuista kirjojen ulkopuolella.

Tärkeää Bettyissä on interaktiivisuus. Lukijat kommentoivat tarinaa ensin blogissa, nykyisin Facebook-ryhmässä (virallinen sivu on täällä). Olemme myös tavanneet Bettyn ystävien kanssa useaan otteeseen 1900-luvun alun tyyliin. Lue lisää Betty-sarjasta täältä ja tutustu Bettyn YouTube-kanavaan täällä.

Betty-sarja on ilmestynyt 2020 e- ja osin äänikirjoina Saga Egmontin kustantamana. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi painettuna 2022 Saga Egmontin kustantamana.

Lue tarkemmat kuvaukset kirjoista täältä.

Katso Betty-sarjan verkkojulkkarit 29.8.2020:

Oikein nurin

Olin aina koulussa se hitain ja huonoin käsityöntekijä. Vasta talouskoulusyksynä sain hiukan itseluottamusta käsitöissä, ja kun neulebuumi ja siihen liittyvä yhteisöllisyys – neuletapaamiset ja neuleblogit – 2000-luvun alkupuolella alkoivat levitä, innostuin mukaan. Oma neuleblogini Kerällä on edelleen nähtävänä, vaikken enää juuri käsitötä teekään.

Käsityövillityksen vallatessa alaa aloin ihmetellä, miksi kukaan ei kiirehtinyt hyödyntämään muoti-ilmiötä ja kirjoittamaan siitä kirjaa. Tämäköhän lienee ollut se aihe, josta kaverini totesi: ”Mitä siinä valitat, kirjoita itse!”

Olin talvella 2008 työttömänä, kunnes sain apurahan Vaasan läänin taidetoimikunnalta. Tarkoitukseni oli kirjoittaa vakavasti otettava historiallinen romaani, mutta yhtäkkiä tajusinkin kirjoittavani romaania käsityömaailman uudenlaisesta yhteisöllisyydestä. Syntyi romaani Oikein nurin, jonka nimesin ”Suomen ensimmäiseksi neuleromaaniksi” ja joka taitaa edelleen olla koko lailla ainoa sellainen.

Tarjosin kirjaa parille kustantajalle ja muutamaan neulelehteen, mutta kukaan ei ollut lainkaan kiinnostunut tai ainakin tarinaan olisi haluttu oleellisia muutoksia. Sisuuntuneena totesin, että pitäkää tunkkinne, ja aloin ”myydä” kirjaa vuodesta 2011 alkaen neuleblogissani siten, että kertomalla jostakin tekemästään hyvästä asiasta sai linkin pdf-tiedostoon. Toistasataa hyvää tekoa tehtiin tarinaa vastaan: rahalahjoituksia, sukkia tai myssyjä sairaaloihin, vanhusten auttamista, lasten vahtimista, mitä ikinä kukin keksi.

Kun Saga Egmont -kustantamosta otettiin minuun talvella 2020 ja tiedusteltiin haluani julkaista aiemmat kirjani ja Bettyt e- ja äänikirjoina, kustannustoimittaja ”erehtyi” kysymään, olisiko vielä muuta. Ehdotin Oikein nurin -romaania. Ja niin se vihdoin näki päivänvalon. Tarinan tekniikka on vanhentunut, mutta itse kertomus on puhdasta nostalgiaa nuo käsityöharrastuksen kulta-ajat eläneille.

Oikein nurin on ilmestynyt 2020 e- ja äänikirjana sekä 2022 painettuna Saga Egmontin kustantamana.

Lue tarkempi kuvaus kirjasta täältä.

Miten valitsette

Äidillä ei saisi olla suosikkeja lastensa joukossa, eikä kirjoittajalla kirjojensa. Mutta en voi mitään sille, että Betty-sarjan ohella on historiallinen kertomukseni Miten valitsette ehdoton suosikkini kaikista kirjoistani!

Miten valitsette myös liittyy Bettyihin tietyllä tavalla. Betty-sarjani ystävien kanssahan olemme järjestäneet jo useita tapaamisia. Kaikilla halukkailla ei ole tietysti aina mahdollisuus lähteä paikan päälle, ja heille lohduksi olen yleensä tarjoillut netissä jotakin ekstraa.

Vuoden 2017 tapaamisen alla lupasin tarinan, jossa täyttäisin kaikki lukijoiden tiettyyn päivämäärään mennessä jättämät toiveet. Lupaus oli aika hurja, varsinkin, kun tarinan pohjaksi olin valinnut erään vanhan Skotlanti-kertomukseni, jota lähdin muokkaamaan omien ideoideni ja lukijatoiveiden perusteella. Tuloksena syntyi kuitenkin tarina, josta pidän itse aivan tavattomasti, ja joka on jättänyt ”bettyilijöihinkin” lähtemättömän muiston.

Miten valitsette on siis kirjoitettu pilke silmäkulmassa, mutta ei missään nimessä vitsinä. Pikemminkin puhuisin veijariromaanista. Heittäydyin monessakin suhteessa revittelemään erityisesti luodessani Ian Roy Campbellin sankarihahmoa, mutta ainakin yhtä hauskaa minulla oli – sankarittaren isän parissa! Sir Kenneth ja hänen ylämaalainen ylpeytensä kun on pohjalaiselle niin kovin ymmärrettävää…

Kirja on saatavilla e-kirjana ja äänikirjana.

”-Käske lairdisi viedä Sir Kennethille sellaisia terveisiä, että huomenna auringon laskettua tulen käymään Claidheimhissa. En lupaa mitään, mutta teen matkan mieluusti vain kuullakseni jonkun Stewartin kerjäävän.”

~ Miten valitsette
Lue tarkempi kuvaus kirjasta täältä.

Pako yli nummen

Jos Miten valitsette on hyväntuulinen veijariromaani, on ilmestymässä olevista historiallisista kertomuksistani Pako yli nummen ehkä synkintä, mitä olen kirjoittanut. Näin siitä huolimatta, että se on julkaistu ensimmäisen kerran 1994 Linna-sarjassa, joka julkaisi historiallista romantiikkaa ja joka maksoi opiskeluaikana muutaman kuukauden vuokrani.

Tarina nimittäin taitaa olla kirjoittamistani Skotlanti-tarinoista ainoa, joka sijoittuu Cullodenin taistelun jälkeisiin kuukausiin, siis Skotlantiin loppukesästä 1746. Jos muissa kertomuksissani Stuart-sukua valtaistuimelle ajavilla jakobiiteilla on vielä toivoa, nyt se on mennyt. Vuoden 1745 kapinaan osallistuneita tai heidän ”Asiaansa” kannattaneita jahdataan kaikkialla.

Mutta vaikka tapahtuma-aika ja -ympäristö ovat synkkiä, luvassa on toki kosolti rakkauskiemuroita. Taisin saada Linna-sarjan kustantajalta aikoinaan kiitoksia nimenomaan siitä, että minua ei tarvitse kehottaa lisäämään tarinaan romantiikkaa, kuten kuulemma joidenkin kirjoittajien kohdalla.

Kirja on saatavilla e-kirjana ja äänikirjana.

-Hän on reipas poika, Mhairi-täti sanoi hiljaa. -Mutta rakkaani, hän on ollut kartanonherra, ja hänen suonissaan virtaa ylhäinen veri — sinun on paras olla toivomatta liikoja.

~ Pako yli nummen
Lue tarkempi kuvaus kirjasta täältä.

Villiruusu

Teini-iässä minulla oli usein sunnuntaina tapana vetäytyä iltapäiväksi huoneeseeni ja kirjoittaa tarina. Läheskään aina en päässyt siinä loppuun – en välttämättä koskaan – mutta toisinaan alkukin riitti myöhemmin viemään juonen päätökseen.

Näiden tarinoiden tai niiden alkujen pohjalta muokkasin 1990-luvun puolivälissä muutamia tarinoita julkaistavaksi historiallisen viihteen Linna-sarjassa. Yksi näistä on Villiruusu, joka on sekin nyt tulossa e-kirjana. Sittemmin julkaisin kertomuksen netissä ”Bettyn kirjoittamana”, kun Betty-sarjan fanit halusivat tietää, millaisia olivat ne kertomukset, joita Betty kirjoitti.

Villiruusussa on paljon minun kirjoittamalleni historialliselle hömpälle tyypillisiä piirteitä: kaksoisrooleja, ihmisryöstöjä ja väkevää klaanihenkeä..!

Kirja on saatavilla e-kirjana ja äänikirjana.

-Kas niin, sanoi Sir Ivar, kun ateria oli ohi ja hän täytti viinilasit viimeisen kerran, -juokaamme nyt Yrjö-kuninkaan malja, Jumala häntä siunatkoon!
Caitlin sattui vilkaisemaan Donald Campbelliin ja rypisti kulmiaan. Mies epäröi aivan selvästi kohottaa lasiaan — mutta nähdessään tytön katseen hän kumarsi päätään vähän ivallisesti ja joi maljan yhtä juhlallisesti kuin muutkin.

~ Villiruusu
Lue tarkempi kuvaus kirjasta täältä.

Panttivanki

Panttivanki on Pako yli nummen ja Villiruusu-tarinoiden tavoin ilmestynyt 1994 Linna-sarjassa. Nämä kaikki tarinat ovat lyhyitä pienoisromaaneja, jotka aiheesta kiinnostunut varmasti jaksaa lukea. Ja kuten vuosiluvusta näkyy: minä todellakin kirjoitin suomeksi tarinoita 1700-luvun Skotlannissa samaan aikaan kuin Diana Gabaldon englanniksi – emmekä tienneet toisistamme mitään. (Gabaldon ei tosin tiedä minusta vieläkään mitään.)

Tekisi mieleni sanoa, että myös ”Panttivanki” on taatusti kaikkea sitä, mitä minun historialliselta hömpältäni odotatte: lainsuojattomia, klaanihenkeä, Campbelleja, Stewarteja ja niitä punatakkeja. (Täytyy kyllä tunnustaa, että tämän tarinan kapteeni Peafield ei ole kauhean pelottava, pikemminkin vähän reppana. Pitäisi kai joskus kirjoittaa romaani, jossa punatakki onkin sankari. Sitä eivät edes bettyilijät Miten valitsette -romaanini käänteitä toivoessaan huomanneet esittää!)

Kirja on saatavilla e-kirjana ja äänikirjana.

”-Ette voi koskea minuun, Isabel sanoi yrittäen saada uhmaa ääneensä. -Olen päällikkönne… vieras.
-Sassenach! toisti hänen uhkailijansa.”

~ Panttivanki
Lue tarkempi kuvaus kirjasta täältä.

Marian

NYT REHELLISESTI KÄSI PYSTYYN: kuka muka olisi uskonut tätä minusta? OLEN KIRJOITTANUT ENGLANTIIN SIJOITTUVAN KERTOMUKSEN.

Robin Hoodin legenda lienee tuttu useimmille. Minut sen salaisuuksiin vihki veljeni, joka antoi luettavakseni jo alakouluikäisenä John Finnemoren kirjan Robin Hood. Se on edelleen minulle se ”ainoa oikea” versio tarinasta.

Vaikka historiantutkijat kertovat, että pitkäjousi ei ollut vielä Robin Hoodin aikaan käytössä, että Rikhard Leijonamieli ei ollut mikään loistava hallitsija, ja että Marian-neitokin ilmestyy Robin Hoodin tarinaan vasta 1400-luvulla, en ole koskaan antanut moisten pienten yksityiskohtien häiritä. Robin Hoodin tarinaan vain yksinkertaisesti kuuluvat tietyt elementit, kuten Pikku John, munkki Tuck, Puna-Will, Much Myllärinpoika, paha sheriffi ja hänen kumppaninsa Sir Guy of Gisbourne, jousiammuntakilpailu ja lopuksi paikalle ratsuväen tavoin ilmaantuva Rikhard Leijonamieli.

Tämä Marian-neidon tarina sai alkunsa samasta syystä kuin aikoinaan Ylämaan susien: rakastin seikkailukirjoja, mutta minua tympäisi se, että niissä tyttö joutui aina seuraamaan sivusta, kun pojat seikkailivat. Niinpä vähän yli parikymppisenä aloin kirjoittaa omaa versiotani klassisesta tarinasta Marian-neidon näkökulmasta.

Tarinan kirjoitusajan ajoitusta auttaa se, että muistan nähneeni Robin Hoodin bussissa Tampereella opiskeluaikanani. Kyytiin nousi minulle täysin tuntematon nuori mies, jonka ulkonäön kuvailen tässä tarinassa aika tarkkaan, paljon tarkemmin kuin yleensä kenenkään hahmoni, koska hänet näin ihan livenä. Hän vain yksinkertaisesti näytti siltä, miltä en ollut edes tiennyt Robinin näyttävän.

Päästyäni hiukan yli puolenvälin tarina jäi aikoinaan kesken, ja vaikka tiesin, mitä seuraavaksi tapahtuisi, kertomuksen päätökseen saattamiseen tarvittiin noin pari vuosikymmentä miettimisaikaa. Tässä se kuitenkin nyt vihdoin on valmiina.

Kirja on saatavilla e-kirjana ja äänikirjana.

Lukemattomista Robin Hood -elokuvista suosikkini on ehdottomasti Errol Flynnin tähdittämä versio vuodelta 1938, vaikka omasta Robinistani teinkin tässä tarinassa aivan erilaisen.

Varmaan yhtä monista Robin Hoodista tehdyistä komediaversioista pidän eniten Speden vuonna 1968 tekemästä elokuvasta Noin seitsemän veljestä.

Mikä on sinun lempiversiosi Robin Hoodista kirjana tai filminä?

Isä näytti epäröivän, sitten hän katsoi minuun melkein anteeksipyytävän näköisenä ja sanoi:
-Mary Anne, tässä on — isäntämme, Locksleyn Robert.
-Sanokaa vain Robin Hood, mies sanoi hymyillen ja kumarsi.

~ Marian
Lue tarkempi kuvaus kirjasta täältä

Kaikki julkaisuni

Linkit vievät kyseisen kirjan uusimman laitoksen esittelyyn.

Laura-kirjat

Ylämaa-sarja

Yksittäiset romaanit

  • Palavat kylät. (Ilmestyi ruotsiksi nimellä Brinnande byar ja englanniksi nimellä Burning Villages). (Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti 2006)
  • Oikein nurin – romaani erään elämän langoista (2011, lue lisää taustoista; Saga Egmont e-kirjana 2020, äänikirjana 2021, painettuna 2022)
  • Panttivanki (Kolmiokirjan Linna-sarja 1994, netissä 2016, Saga Egmont e-kirjana ja äänikirjana 2021)
  • Pako yli nummen (Kolmiokirjan Linna-sarja 1994, netissä 2019, Saga Egmont e-kirjana ja äänikirjana 2021)
  • Villiruusu (Kolmiokirjan Linna-sarja 1995, netissä 2014, Saga Egmont e-kirjana ja äänikirjana 2021)
  • Miten valitsette (netissä 2017, Saga Egmont e-kirjana ja äänikirjana 2021)
  • Marian (netissä 2019, Saga Egmont e-kirjana ja äänikirjana 2021)

Hullut luokat

Betty-kirjat

Betty-sarjan Spinoff-tarinat:

Historialliset tutkimukset

  • Tulevaisuuden juuret. 100 vuotta kotitalousopetusta Lapualla. (Lapuan Naisyhdistys ry 1998)
  • Puoli vuosituhatta Laihian seurakunnassa. (Laihian seurakunta 2004)
  • Simpsiön juurella. Retkiä Lapuan hautausmaalla. (Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2005)
  • Sodan ja rauhan tie. Historiateksti matkailureitin esitteessä. (Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti 2006)
  • Talonpojan turvaaja — Lapuan Maataloustuottajain yhdistys 1917–2007. (MTK Lapua 2007)
  • Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kiinteistöjen vaiheita. (Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2008, ilmaiseksi luettavana verkkosivuilla)
  • Askeleen edellä 150 vuotta. Vaasan läänin maanviljelysseuran 150-vuotishistoria. Kaisa Viitalan nimellä. (Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö 2013)

Osuudet antologioissa

  • Elämää suurempi nuoruus. Rippikoulumuistoja ja muistojen rippeitä (Kirjapaja Oy 1991)
  • Suomalaisen rukous (Kirjapaja Oy 1992)
  • Heti tänään. 13–18-vuotiaitten runoja (Kirjayhtymä 1992)
  • Suomalaiset nuortenkirjailijat kautta Plätän (Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1995)
  • Puumerkistä sähköpostiin – kirjoittamisen ja kirjoittamisen opetuksen suuntia (Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1995)
  • Virkiä ei väsy (Lapuan Virkiän 90-vuotisjuhlakirja 1997)
  • Saima Harmaja — runoilijoista runoilijoin (WSOY 2007)

Näytelmät

  • Kytösavun aukeilta mailta (Teppo Ylitalon kanssa). Kantaesitys Lapualla 16.7.2000.
  • Riidalla rakennettu kirkko. Laihian kirkko 200 vuotta. Kantaesitys Laihialla 31.10.2005.
  • Ajasta aikaan. Lapuan tuomiokirkko 180 vuotta. Kantaesitys Lapualla 25.11.2007.
  • Wilhola — elämän talo. Kantaesitys Jalasjärven Wilholassa 30.10.2009.

Kohtaus näytelmästä Kytösavun aukeilta mailta (2000).

Kohtaus näytelmästä Wilhola — elämän talo (2009).

Ajasta aikaan (2007) Pohjanmaan uutisissa.

One thought on “Mitä? …nämä kirjat ovat”

  1. Päivitysilmoitus: Oikein nurin kansissa ja KALissa – Kaisa Ikolan kotisivut

Kommentointi on suljettu.